Tupakointi on hengenvaarallista

Oon tullu nyt siihen päätökseen, että mä lopetan tupakoinnin. Yks mun ystävä lopetti kans vähän aikaa sitten ja mäki nyt aattelin tehä samoin. Viimeset sauhut tuli vedettyä tänä aamuna ja nyt se on ohi. Enemmän se polttaminen on mulle tapa, ei niinkään fyysinen tarve. Kyllä mun pinna saattaa olla kireellä jos en oo vähään aikaan saanu röökiä, mut enköhän mä tahdonvoimalla pysty olemaan ilman. Mä oon polttanu vajaat kolme vuotta, eli ei sen lopettamisen luulis niin hankalaa olevan. Mietin vaan, että mitä mä esimerkiks teen kun mun pitää odottaa bussia, kun se on aina ollu niin luonnollista olla rööki huulessa siinä pysäkillä. Mut tää tosiaan on vaan enimmäkseen mun omasta halusta kiinni, ja niin kauan kun mä päätän etten koske tupakkaan, niin kyllä mä luultavasti pärjään.
Ehkä mä joskus saatan sortua, mutta omaa askia en ainakaan osta.



Mä oon nyt muutenkin ajatellu alkaa elämään vähän terveellisemmin. Katon mitä syön ja yritän harrastaa liikuntaa ainakin jossain määrin. Tänäänkin mun ois tarkotus lähtee mun kaverin kans lenkille.
 Mä en ikinä oikeen oo hirveemmin tykänny liikunnasta, mut jos mä nyt oppisin tykkäämään vaikka tosta lenkkeilystä ilman että se tuntuis miltään ainaiselta pakkopullalta.

Yleensä nää mun terveysintoilut on tyssänny melkein yhtä nopeesti ku ne on alkanukki, joten älkää ihmetelkö jos mä seuraavassa postauksessa kerron siitä kuinka mä kävin Raxissa ahtaamassa itteni täyteen roskaruokaa, minkä jälkeen ostin kaveriltani kartsan tupakkaa...